Proaktiiviset strategiat ajoneuvoihin liittyvien onnettomuuksien ehkäisemiseen

Tilastot työpaikkojen ajoneuvo-onnettomuuksista

Reporting of Injuries, Diseases and Dangerous Occurrences Regulations (RIDDOR) -raportoinnin avulla Isossa-Britanniassa äskettäin julkaistut vuosittaiset onnettomuustilastot kertovat ongelmasta.

• 1313 ihmistä loukkaantui liikkuvan ajoneuvon törmäyksen seurauksena¹.
• Yli 50 % näistä vammoista tapahtui kuljetus-, varasto- ja valmistusteollisuudessa¹.
• 25 ihmistä kuoli tapahtuman seurauksena¹.
• Vain 2 % kaikista raportoiduista onnettomuuksista johtui liikkuvasta ajoneuvosta, mutta liikkuvat ajoneuvot aiheuttivat lähes 20 % kuolemista, mikä korostaa niiden aiheuttamaa riskiä¹.

American Occupational Safety and Health Administration (OSHA) raportoi onnettomuuksista, vammoista ja kuolemista yksityiskohtaisemmin kuin RIDDOR ja on toteuttanut erityisen tutkimuksen trukkien riskeistä. Nämä luvut korostavat tilanteen suurta vaikutusta.

• 33 800 arvioitua vakavaa vammaa vuosittain².
• Yli 75 raportoitua kuolemantapausta³.
• Yli kolmasosa näistä kuolemista koski jalankulkijoita³.
• 46 % vammoista liittyi puristuksiin jäämiseen, ajoneuvon törmäykseen tai yliajoon².

Tilanne EU:ssa on hyvin samanlainen, ja Saksan ja Ruotsin luvut kertovat vastaavasta tilanteesta.

Miksi trukit ovat niin vaarallisia?

Trukkionnettomuuksien mahdolliseen vakavuuteen liittyy monia tekijöitä. Työympäristöt, toimintamenetelmät ja itse trukkien toiminnot voivat nostaa onnettomuusriskiä.

Ajoneuvot:

• Raskaampi paino erityisesti kokoon nähden: Trukkien merkittävä paino, erityisesti kuormattuna, tarkoittaa suuria törmäysvoimia törmäystilanteessa.
  
• Korkealla sijaitseva painopiste: Epätavallisten kuormien kanssa trukin painopiste voi olla korkealla, mikä tekee niistä epävakaita ja lisää kaatumisriskiä.
  
• Rajoitettu näkyvyys: Trukkien malli rajoittaa usein kuljettajan näkyvyyttä, erityisesti korkeiden kuormien kanssa, mikä tekee jalankulkijoiden ja esteiden näkemisestä vaikeaa.
  
• Epätavallinen ajodynamiikka: Trukeissa on pieni kääntösäde ja ne voivat kääntyä hyvin nopeasti, mikä lisää onnettomuusriskiä ahtailla ja ruuhkaisilla alueilla.
  
• Nopeus ja kiihtyvyys: Vaikka trukkien ei pitäisi kulkea nopeasti, niiden vauhti voi kiihtyä ja hidastua äkillisesti, ja nopeat pysähdykset voivat aiheuttaa kuormien siirtymistä tai putoamista ja voivat nopeasti muuttaa ajodynamiikkaa.
  
• Törmäysvyöhykkeen puute: Henkilöajoneuvoista poiketen trukeissa ei ole törmäysvyöhykkeitä, jotka vaimentavat törmäyksen vaikutusta. Tämä tarkoittaa, että onnettomuustilanteessa törmäyksen voima siirtyy suoraan kuljettajaan ja törmäyksen kohteena olevaan rakenteeseen tai henkilöön.

Vammojen vakavuuteen vaikuttavat tekijät:

• Törmäyspaikan ruuhkautuminen: Tilaa on niukasti, erityisesti logistiikkakeskuksissa ja valmistustiloissa, joissa liikenne on vilkasta tiheästi sijaitsevien kuormalavahyllyjen ja koneiden ympärillä.
  
• Jäykät suojarakenteet: Tietyt ennaltaehkäisevät toimet, kuten teräs- tai betonimuurit, voivat lisätä puristus- ja leikkausvammojen riskiä, jos jalankulkija jää loukkuun ajoneuvon ja esteen väliin. Äkillinen pysähtyminen voi myös lisätä kuljettajan loukkaantumisriskiä.
  
• Riittämättömät toimintakäytännöt: Eivät huomio tilan käytön todellisuutta, olosuhteita ja jalankulkijoiden kulkemistarvetta. Näin joissakin paikoissa voi olla liian monta ajoneuvoa yhtä aikaa tai jalankulkijat ja ajoneuvot saattavat liikkua samassa tilassa.
  
• Kuljettajia koskevat epärealistiset tavoitteet: Voivat painottaa nopeutta turvallisuuden kustannuksella, mikä johtaa ylinopeuteen ja muihin vaarallisiin ajotottumuksiin.

Mitkä toimenpiteet vähentävät trukkeihin liittyvien vammojen riskiä?

Arvioi riskit tietyn käyttökohteen ja paikan mukaan. Varmista, että kaikki sidosryhmät osallistuvat arviointiin, jotta mahdolliset toimenpiteet otetaan huomioon ja hyväksytään. Tämä ei ole vain vaatimus ja hyvä riskinarvioinnin perusta, vaan se vähentää sen mahdollisuutta, että hyväksyttyjä toimenpiteitä kierretään tulevaisuudessa. Riskin tunnistamisen jälkeen on hyvä käytäntö soveltaa ns. "STOP-strategiaa", johon sisältyvät korvaaminen sekä tekniset, organisaatioon liittyvät ja henkilökohtaiset toimenpiteet.

• Korvaaminen: Yritä muuttaa työolosuhteita ja ympäristöä siten, että vaaratilanne ratkeaa, esimerkiksi muuttamalla laitoksen pohjaratkaisua ja materiaalivirtoja liikenteen tarpeen vähentämiseksi.
  
• Ota käyttöön teknisiä/fysikaalisia toimenpiteitä huomioiden globaalit tai alueelliset standardit ja toimintatavat, kuten seuraavat: suojaesteet jalankulkijoiden ja ajoneuvojen fyysiseen erottamiseen sekä keskeisen infrastruktuurin ja muiden turvallisuuteen liittyvien tekijöiden, kuten liiketunnistusjärjestelmien tai strategisesti asennettujen peilien suojaamiseksi ja paremman näkyvyyden varmistamiseksi.
  
• Organisaatioon liittyvät toimenpiteet:

  Määrittele selkeät liikkumiskäytännöt liittyen kulkuoikeuksiin, nopeuteen jne. – tämä parantaa paitsi turvallisuutta myös toimintatehokkuutta.

  Kyltit koskien liikennevirtoja ja nopeusrajoituksia.

  Turvallisuustiedot vierailijoille.

  Tarkista trukit päivittäin ja dokumentoi tarkastus.

  Tarkista kuormalavahyllyt ja muu kriittinen infrastruktuuri.

  Tarkista suojarakenteiden eheys.
  

• Henkilökohtaiset toimenpiteet / koulutus: 
  Kuljettajille trukkien asianmukaista käyttöä koskien.
  Jalankulkijoille koskien esteiden ja porttien oikeasta käytöstä sekä sitä, kuinka vakavia vaaroja trukit aiheuttavat.
  Kaikille työntekijöille riskien ja vahinkojen raportointia koskien.

Päätavoitteet trukkionnettomuusriskien vähentämiseksi

Yksinkertaiset toimenpiteet voivat merkittävästi parantaa työntekijöiden turvallisuutta. Selkeät rutiinit kunnossapidolle, realistiset toimintakäytännöt ja tehokas koulutus vaikuttavat merkittävästi riskejä vähentävällä tavalla. Yhdistettynä hyvin suunniteltuihin fyysisiin esteisiin ja liikenteen hallintaan nämä toimenpiteet auttavat erottamaan ihmiset ja ajoneuvot, vähentämään onnettomuuksien vakavuutta ja tukemaan työpaikkojen turvallisuutta ja tehokkuutta.

Lähteet:

¹ RIDDOR 2023-2024

² OSHA

³ U.S. Bureau of labor statistics